perjantai 30. kesäkuuta 2017

Fashion Revolution kysyy "Who Made My Clothes?" Selvittämistä opiskellaan verkkokurssilla.


Ekologiset ja eettiset vaatteet, kestävät vaatehankinnat ja muotiteollisuuden toimet tulevat jatkossa nousemaan blogissani lähempään tarkasteluun. Tähän minua puskee tietysti hajoilevien vaatteideni ja Älä Hanki Mitään- haasteeni jättämä aukko vaatekaapissani, mutta myös Future Learn nettiyliopistossa aloittamani Exeterin yliopiston ja Fashion Revolutionin ylläpitämä kurssi, jota on nyt työstetty viikon verran. Vielä kaksi tiivistä viikkoa jäljellä.


Kuka teki sun vaatteet?

Opinnot alkoivat hyvin konkreettisilla tehtävillä. Kääntelimme ja vääntelimme vaatteitamme, etsittiin niistä ihmiskäden jälkiä. Jo nyt silmäni ovat avautuneet hurjasti. Tiesin toki, että vaateteollisuuteen liittyy monenlaista ongelmaa ja epäkohtaa, mutta en ymmärtänyt sen vyyhdin laajuutta. Päästyäni vasta pikkaisen penkaisemaan sitä sotkua alkaa tuntumaan, että opittavan määrä on ylitsepääsemättömän laaja. Tieto lisää tuskaa, mutta onhan tämä asia jotenkin otettava haltuun ja luotava yksinkertaiset suuntimet sille, miten tehdä ekologisempia ja maailmaa syleilevämpiä vaatehankintoja jatkossa. Sellainen yksinkertainen selviytymisopas.




Kuka valmisti sun vaatteesi?


Kurssin aluksi tutustuimme Fashion Revolutionin syntyvaiheisiin ja Prana Plazan onnettomuuteen Bangladeshissa. Tämän historian neljänneksi suurimman teollisuusonnettomuuden jälkeen aktiivit muodostivat tiedotukseen ja vaateteollisuuden läpinäkyvyyteen tähtäävän liikkeensä ja alkoivat kysellä "Who Made Your Clothes?" Liike on kasvanut maailmanlaajuiseksi sen perustamisvuodesta 2013 kerryttäen joukkoihinsa monenlaista vaikuttajaa ja aktiivia. Tästä linkistä lisää Fashion Revolutionista.

Kuka teki farkkuni?Kuka teki vaaatteesi? kysymystä opettelemme kurssilla itse esittämään, vaatimaan tietoa valmistajilta koko tuotantoketjussa sekä ottamaan selvää asioista, jollei suoria vastauksia saada. Usein ei saada.

Isot vaatekonsernit tai edes valmistuttajat eivät lopulta tiedä, kuka heidän tuotemerkkinsä vaatteet ompelee ja missä. Vaatemerkin tyyliteltyyn imagoon ja puhtoiseen brändiin käytetään valtavasti rahaa ja vaivaa. Usein räväkän kapinallinen tai tyylikkään merellinen mielikuva vaatteesta on huolella työstetty illuusio ja totuudellisempi kuva olisi Pakistanista; suuri tehdashalli täynnänsä hunnutettuja nuoria naisia ompelustensa keskellä.

Kurssin aikana tehtävien harjoitustöiden avulla sukellamme tuotelappujen kautta jäljittämään vaatteen alkulähdettä. Omassa tehtävässäni lähdin tarkastelemaan ainokaisten farkkujeni eettisyyttä.

Puhki kuluneista Tiger Of Swedenin pöksyistä on ollut Kokonaisessa jo niin paljon juttua, että niiden ottaminen mukaan tutkimustyöhön tuntui luonnolliselta. Ovathan ne, näin kesää lukuun ottamatta, lähes päivittäin mukana menossa muutoinkin.

Kurssi ja alulle päässyt penkomistyöni veti minut melko ymmyrkäiseksi. Tämä on niin valtaisa työmaa, että pilkon sitä moneen osaan kirjoituksissani. Minun täytynee myös etsiä apuvoimia tähän asiaan, sillä ilman koulutusta, pelkästään kiinnostuneen kuluttajan roolissa, olen liian ison haasteen edessä.

Voisi sanoa, että jopa suututtaa. Miten kenenkään, aivan normaalia arkea pyörittävän ihmisen, aika ja energia riittää tekemään näin paljon hommia saadakseen selville ostamiensa tuotteiden alkuperän ja eettisyyden? Ei tämän maailman pitäisi olla tämmöinen, että rehellisen vastauksen saamisesta on tehty niin vaikeaa, että helpointa olisi olla ajattelematta asiaa, laittaa laput takaisin silmille ja antaa epäoikeudenmukaisuuden jatkua.


- Aino

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentointi sallittua, toivottua jopa! <3