Mahdollisuuksien torilla

Hävikkiviikon toiseksi viimeisin aamu alkoi varsin aurinkoisena, mutta eikös se kehveli kerennyt piiloon ennen puolta päivää. Vajakkipesuetta kestittiin Forssassa lämmöllä, puuroakin sai ja marjoja. Minut on niin helppo tehdä onnelliseksi 😋 Vielä pienet jalkkismatsit ennen Forssan torille suuntaamista.

Pojat ovat tässä ihmetelleet pitkin matkaa, että "miksi ihmeessä sää meet sinne lavalle puhumaan?" Nii-in, sen kun tietäis. Entäpä jollei minulla olekaan mitään hyvää sanottavaa? Tähän minä aattelin, miehen jännityksen tarttuessa vähän itseenikin, että hetkonen, ei mulla tarvitse olla mitään sanottavaa, lopultakin täällä pallon päällä tallatessa on tärkeämpää kuunnella. Sillä motolla mennään tähänkin päivään.

Torilla oli ihmisiä joita yhdistää ehkä muukin kuin forssalaisuus. Kovin kummoista blogijulkisuutta ei vielä näillä minun kirjoitteluilla saa joten sain olla ihan rauhassa. Hyvä niin, minä oon melko ujo oikeasti.

Makulihan hodarikojulta bongasin kuitenkin Ali-Lekkalan isännän, joka tarjosi minulle kohteliaasti nakkia. Mikäs siinä. Enpä ole ennen syönyt huippukokin tuunaamaa hot dogia neljä tuntia haudutetun sipulihöystön ja itsetehdyn tomaattisalsan kanssa.

Harmi, että tämän nuoren kokkilupauksen nimi unohtui ihaillessa eväitä. Ruokataiturit olivat vääntäneet sämpylöitä koko edellisen päivän. Tämmöistä toriruuan tai oikeastaan kaiken ruuan pitäis olla, huolella tehtyä, täynnänsä aitoja raaka-aineita ja makuelämyksiä.

Paneelikeskustelu

Ali- Lekkalan Jussi oli yksi panelistikollegoistani ja edusti Makuliha Oy:n kautta tuottajan näkökulmaa. Muut rohkeat puhujat olivat tutkija Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskuksesta, Virtasen Mikko K- Citymarket Forssan kauppias, Jaana Ketonen ateriapäällikkö Loimijoen Kuntapalveluista sekä ihastuttava Anita Kreivi Forssan Martoista.

Vois melkein aatella että vain viljelijä puuttui, mutta muutoinhan meitä oli puhujaa monelta kantilta. Eipä tuossakaan joukossa kovin eriäviä mielipiteitä saatu aikaan. Kaikki olivat yksimielisesti sitä mieltä, että tuhlaus on tuhlausta eikä se ole millään muotoa kannattavaa.

Olin todella otettu siitä miten Loimijoen Kuntapalveluissa elikkäs näin esimerkiksi kouluruokailussa voidaan suunnitella ruokatalous niin tehokkaasti, että hävikkiä ei oikeastaan synny kuin joissakin yllätystapauksissa, kun ei ole vaikkapa tiedetty koululaisten määrää syksyllä tai poissaolojen vuoksi. Tuommoiseen tehokkuuteen kun pääsisi kotonakin!

Tietysti minun näkökulmani tai ideologiani, jota edustan, eli yleisesti kulutuksen hillitseminen, ei ehkä ole ihan sitä millä Citymarket kauppias ja lihajalosteiden valmistaja elää, mutta pitäähän ihmisten syödä. Ei se työ lopu kauppiaalta tai valmistajalta, kuten ei lopu työt kätilöltäkään. Ollaan niin perusasioiden äärellä.

Hyvillä mielin kiitollisena

Oli kyllä kaikinpuolin hienosti toteutettu torijuhla ja asiapitoinen paneeli. Olen mahottoman kiitollinen siitä, että sain olla mukana. Kiitollinen myös niistä jututtajista joiden kanssa pohdittiin hävikkiä vielä paneelin jälkeenkin.

Mukava, kun ihmiset rohkenivat tulla kyselemään. Oma ihannekuvani ekologisesta elämästä on niin ääripäätä ettei se ole semmoisenaan toteutettavissa tuosta noin vain kaikissa kodeissa, kun ei ole oikein edes meillä.

Keskustelut antavat aina jonkin pienen vinkin millä ottaa taas yksi askel eteenpäin kohti sitä omaa tavoitetta ja auttavat minua näissä kirjoituspuuhissa. Lopultakin parhaimmat ja toimivimmat ideat ovat usein niin yksinkertaisia, että niitä ei tahdo hoksata siitä nenänsä edestä.

Poika keräsi Pokémoneja kiitettävästi. Kiitokset lukuisista lureista, joilla vorssalainenkin nuoriso saatiin kartanolle. Semmoinen on aina reipashenkistä puuhaa :)


- Aino