perjantai 27. toukokuuta 2016

Minimalistin vanhat vaatteet



Aiemmin olen ostanut vaatteeni uusina tai saanut jonkun toisen kaapista. Minimal Waste tai Zero Waste ideologiaan kuitenkin kuuluu, että käytännössä mitään uutta ei noin vain osteta eli vaatteetkin hankittaisiin mieluiten käytettyinä.

Kaapissani ei kovin montaa vaatekappaletta ole, siltikin vähintäänkin riittävästi. Iso kasa epäsopivia, ei niin mieluisia ja ei niin tarpeellisia vaatteita on lähtenyt eteenpäin lahjoituksina. Karsimisprosessini aikana en ole myynyt mitään, olen sellaisessa surkea. Käyn kirpputorilla ehkä kerran vuodessa ja sekin on usein vahinko jolloin olen tarttunut jonkun kirppisintoisen matkaan.


parsimisen työkalut



No ihan alkuun sanoudun tästä irti ainakin juoksukenkien kanssa. Ei tule kuuloonkaan, että länkyttelisin huonoilla nilkoillani jonkun puhkikulutetuissa tossuissa. Ei se juokseminen nyt niin kivaa ole, että menisi millä tahansa. :P Avojaloin juoksu voisi olla mielenkiintoista, mutta kun en ole hobitti niin syyskylmät eivät tunnu nekään innostavilta. Palelee varpaita muutenkin.

Vaatetta on ollut tähän mennessä ihan riittämiin joten en ole vielä päässyt kokeilemaan, että osaisinko tehdä löytöjä kirppiksiltä tai second hand puodeista. Yhden paidan löysin UFF:lta kerran, mutta sekin on ollut käytössä vähän pettymys.

Ne vaatteet jotka nyt omistan ovat mukavia ja kivoja ja mikä tärkeintä, menevät keskenään yhteen lähes poikkeuksetta kaikenlaisina yhdistelminä. Se on ehdottomasti tärkeimpiä seikkoja vaatehankintoja tehdessä. Kun ei ole muutamaa enempää niin niillä on oltava mahdollisimman paljon käyttötarkoituksia.


parsimisen jälkeä


Opettelen hissukseen korjailemaan vaatteitani ja muokkaamaan niitä ja jollei muuta niin pidän sorminäppäryyttä yllä varsinaisia töitäni varten :)

Tänäänkin istuksin parvekkeella aurinkoa otellen ja parsin toppiini tulleita reikiä umpeen. Harmittaa, että pellavainen Filippa K toppini olikin melko heikkoa tekoa. Siihen tulee reikiä pelkästä ajatuksestakin, mutta katsotaan nyt mitä saan siitä aikaiseksi. Pellava on ylimukava aluspaitana, kesäpaitana ja yöpaitana.

Vaatehuoltoa on tullut opeteltua hieman tiiviimmin ja olen tutkaillut tekstiilikemiaa erityisesti raaka-aineiden ja väriaineiden osalta.


kestävää kuluttajuutta


Rakkaita vaatteita haluaa pitää hyvin, kun uutta yhtä hyvää ei aina niin vain löydä. Vaatimustaso on kasvanut tämän karsimisen myötä. Samat vaatekappaleet kun kiertävät päivästä toiseen käytössä niin minimikriteerit on ehdottomasti löytyneet ja kiteytyneet. 

Värivalikoima on supistunut paitsi urheiluvaatteiden osalta. Treenivaatteet haluan kirkkaan värisinä ja rohkeissa kuoseissa, kun muutoin minun pukeutuminen on ehkä tylsän perusvalkoista-harmaata-tummansinistä-mustaa. Farkut, toppi, tennarit yhdistelmällä hiihdetään melkeinpä kesät talvet.


- Aino

soittolistalla herkän kesäinen Yona - Pilvet liikkuu, minä en.



pee ja äs: muistakaas tykkäillä Facebook- sivusta ja kommentoikaa rohkeasti! Olisi mukavaa nähdä ja kuulla, että keitä te kaikki lukijat olette :)
 

2 kommenttia:

  1. En juuri koskaan kiertele kirppareita, kun en tykkää ylipäätään shoppailusta (paitsi ruuan).Mutta välillä käy mielessä, mitä tapahtuu työllisyydelle, jos kaikki ryhtyvät kovin minimalistisiksi eivätkä osta mitään uutta. Tai juuri mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista :) Hyvä kysymys.

      Minä lähestyisin tätä ihan ensimmäiseksi oman työni kantilta. Hoitajana näen usein sitä todellisuutta, kun työntekijöitä ei ole riittävästi. Meillä on Suomessa melko paljon lapsia, nuoria, vanhuksia, perheitä, sairaita ja ongelmaisia joiden kanssa tehtävää työtä ei voi mikään kone korvata. Ihmiselle on aina tarvetta.

      Sitten löytyy massatuotantoa, tuotantolinjoja ja koneita, jotka hoitavat tavaran tuottamista. Henkilöstökuluista pyritään yleensä eroon keksimällä uutta teknologiaa joten onko siellä työtä lopultakaan kovin paljoa?

      Sitten ajattelen myös niin, että jos me ostettaisiin määrän sijaan laatua ja maksettaisiin siitä reilu hinta niin ehkäpä kehittyvissä maissa lapset saisivat leikkiä ja käydä koulunsa loppuun sen sijaan, että tekevät meille kertakulutustavaroita ja turhakkeita.

      Kulutuskriittisyys ja minimalismi herättelee pohtimaan asioita monelta kannalta, se on hyvä juttu.

      Poista

Kommentointi sallittua, toivottua jopa! <3