Zero Waste välineurheilua

Kokonaisen arkea helpottavista Zero Waste, eli semmoisista täydelliseen jätteettömyyteen suuntaavista, hankinnoista tai valinnoista olen rustaillut vasta pikkiriikkisen, mutta olen ajatellut, että se miten asiat tehdään- puoli on aina jotenkin vähemmän tärkeä kuin se miksi- puoli. Tietysti olisin voinut tajuta aikaisemmin, että nehän kulkee mukavasti käskäessä, olettaen, että osaa kirjoittaa sillain vetoavasti ja monipuolisesti. No, sitä kohden teksti kerrallaan.

Joissain kuvissa, rakkaat lukijani olette kenties huomanneet Kleen Kanteenin juomapullon, joka pyrkii kiinnittämään huomionne muovisten pullojen järjettömyyteen. Kestositeet ynnä kuukuppikin on esitelty ja ne puolestaan ovat ilahduttavan käytännöllinen ratkaisu tampooni- ja kuukautissideroskan taltuttamiseen. Näiden lisäksi tuli reilu vuosi sitten hankittua teräskippo. Tämä lähinnä muovin välttelysyistä, kulkemaan luottokaverinani työmatkoja niin autoillen kuin pyöräillenkin.

Tatonka merkki löytyi Amazonin viidakosta. Retkeilyvarustesarjan tuotteita, lähinnä rinkkoja ja sen sellaista, myydään toki ihan Suomessakin. Tätä astiaa ei kuitenkaan ole ollut suomalaisten jälleenmyyjien valikoimissa siten, että omiin silmiini olisi sattunut. Kipon koko on 0,75 dl. Se on melko iso koko se, mutta pitkään vuoroon mentäessä saan kippoon mahtumaan kahden aterian verran sapuskaa, joten se itseasiassa säästää tilaa. Ihan parhautta tässä teräksisessä kipossa on tiiviys ja takuuvarma kansi. Astian kannen sisällä on luonnonkuminen tiiviste, joka takaa nesteiden pysymisen sisällä. Tiiviste myös "imahtaa" paikoilleen, jos astiaan laitettava ruoka on kuumaa ja pitää näin pöperöt aisoissa entistä tiiviimmin. Muutoin kansi suljetaan kolmella lukolla tai soljella. Ne on joskus hieman ärsyttävät, jos en ole muistanut sulkea kantta kunnolla astian ollessa tyhjänä ja rytyytän menemään Antilla. En tykkää mistään kolinoista ja kilinöistä. Haittaavat mun zeniä pyöräillessä.

 

Totuuden nimissä en ole pyöräillyt pitkiin aikoihin juuri minnekään, mutta kipolla on silti lukuisia tehtäviä kotitaloudessamme. Siihen voi ladata pilkotut omenat, porkkanat ym. naposteltavat luontoretkelle ja takaisin tullessa sen voi täyttää metsän antimilla. Siinä on kuljetettu useaan otteeseen automatkalla ruokaa. Astia aukeaa lapseltakin helposti ja pysyy mukavasti kätösissä autossa syödessä. Yleensä ajan ja olen sidottu siihen hommaan, joten lapsukaisten on selvittävä takapenkillä omillaan ilman, että sotkevat Friikkua. Teräs materiaalina pitää mukavasti ruuan lämpöisenä tai kylmänä suhteellisen pitkään. 

Pidän myös kovasti siitä ettei ruokani maistu tai haise vanhalle pakasterasialle. Alkuun mietin, että tympiinnynkö koko kapistukseen, sillä sitä ei tietenkään voi laittaa suorilta mikroon ja mättää lämmitettyä ruokaa suorilta kiposta, mutta tykästyin siihen, että syön töissäkin ruokani lautaselta. Eikä se mikään iso juttu lopulta ollut, olinhan kauhonut eväitäni lasitölkeistä lautaselle jo jonnin aikaa, näet tölkissä mikrottaminen onnistuu hyvin epätasaisesti ja on turhauttavaa.

Olen ollut kippooni erittäin tyytyväinen. Se puhdistuu hyvin, siihen ei jää pinttymiä, hajuja tai makuja. Astiaan laitettavan ruuan lämpötilalla ei ole väliä, tulikuumat ja kylmät sinne vain eikä se ole moksiskaan. Astian voi pakastaa, joten se ei reissussa ota nokkiinsa vaikka jäätyisikin. Yli vuoden käytöllä tiivistekin on kuin uusi vaikka pesen Tatonkani melkolailla tiskarissa. Uuden tiivisteen voin tarvitessa tilailla netistä. 

Muistaakseni tämä kippo maksoi noin 25 euroa. Mielestäni se on hintava investointi ja asettaa hitokseen laatuvaatimuksia ruuan säilytysastialle, mutta Tatonka on lunastanut ne. En usko, että minulla on mitään sellaista kulutushyödykettä, jonka kippo olisi korvannut ja sillä tavoin ikään kuin maksaisi itse itseään takaisin. Ehkä se elintarvikekelmu, jonka käyttöä tämäkin ajoittain korvaa toimiessaan ruuan säilytyksessä tai eväsleipien kuljetuksessa. Tietysti voi ajatella, että tulee otettua useammin omat eväät, kun se on näin helppoa ja säästöä syntyy sen kautta. Teräskipponi säästövaikutuksista merkittävimmät ovat luonnonvarat ja elimistöni kemikaalikuorma.

Olen kokeillut ostaa kippooni salaattia K-marketin salaattibuffasta ja se toimi hieman kömpelösti, mutta vallan mainiosti. Avulias henkilökunta joutuu toki näkemään kanssani hitusen enemmän vaivaa, että kippo saadaan taarattua ja salaatti hinnoiteltua pelkän salaatin painon mukaan. Kaupan vaa´at eivät aina osaa ottaa taaraa. Sama Punnitse&Säästä- liikkeissä, sielläkin on pitänyt punnita ensin astian paino, pistää se muistiin, puntaroida ostos astiassaan ja vähentää siitä tyhjän astian osuus. Tämä on sitä "maailma ei ole vielä valmis" osastoa, mutta hissukseen.  Toisaalta tässä olisi hieno asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustilanne, jota kaupat, kauppiaat ja myyjät voisivat käyttää hyväkseen! Ihan kuin meillä ei olisi hiljaisuutta, yksinäisyyttä ja sosiaalista pelkoa jo riittämiin ja lisää tulee jollei koskaan tarvitse kohdata ketään. Eli voinemme päätellä, että kipponi toimii myös sosiaalisen kanssakäymisen pakottajana ja pitää tälläisen erakon kiinni ihmisissä myös siviilissä.

- Aino