Paasto

Ensin oli digipaasto. Se oli helppoa.

Sähköpostia katsoin ja muutaman kerran Instagramin- tilini sekä Googletin pari juttua tien päällä, mutta eipä ole kokonaista näkynyt koneella roikkumassa reiluun viikkoon. 

Aika meni syyslomaa viettäessä niin nopeaa, että ei sitä kerennyt edes huomaamaan kuinka monta päivää paastotessa meni. Se tapahtui hieman kuin itsestään. Oli paljon kivempaa haravoida lehtiä, raivata lisää pusikoita, puuhata lasten kanssa Käytiin Huimalassa riekkumassa, katsottiin Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu ja lilluttiin yksi päivä Flamingossa. Ikeaankin eksyttiin, mutta ei ostettu mitään. Käytiin syömässä ja ahdistumassa :)

Sitten tuli vesipaasto. En tiedä, että onko tämä niin helppoa enää.

Paasto on kiehtova juttu. Pyörittelin tätä mielessäni kauan ja nyt tuntui, että oli aika kokeilla ja nimenomaan vesipaastoa. Kyse ei ole nyt mistään viikkojen tai edes päivien paastosta vaan 24h vesipaasto. 

Säännöllinen paastopäivä on jotain minkä ajattelin lisääväni rutiineihini. Asiaan perehdyttyäni olen vakuuttunut siitä, että sillä on terveysvaikutuksia monella tasolla. Ennen kaikkea se toimii henkisenä maadoittumisen ja hiljentymisen aikana ihan jo siksi, että päiviin järjestyy lisää aikaa ruokailun suunnittelun ja toteuttamisen jäädessä pois. Paasto pakottaa karsimaan aktiivisuutta ainakin näin alkuun sillä keho ei ole tottunut eikä jaksa.

Olen varautunut, että alkuun puhdistautuminen aiheuttaa luultavasti vatsavaivoja ja päänsärkyä. Hyvästä yrityksestä huolimatta kahvi palasi hävikkiviikon haasteeni jälkeen listalle ja jo sen vuoksi on päänsärkyä odotettavissa. Kumma kyllä ei vielä ole iskenyt vaikka tässä on jo tullut lutrattua vedellä ja vihreällä teellä yli 12 tuntia. Ehkä se on tuo tee.

Kalorien rajoittaminen pidentää elinikää. Sillä on hyvin yksinkertaistettuna DNA synteesiä hidastavia vaikutuksia. Oikea mekanismi ei ole ihan tarkkaan tiedossa, mutta homma menee jotensakin niin, että dna ketjun kopioituessa solun jakautumisessa siitä ketjusta tippuu aina pieni pala pois sieltä ketjun "päistä". Näitä paloja voi tippua vain tietty määrä eli jakautumisia tapahtuu vain tietty määrä eliniän aikana ja kalorien rajoittaminen eli paasto säästää tätä päätä. 

Lyhyt paasto ei vaikuta lihasten surkastumiseen eli lihasatrofiaa ei tapahdu niin nopeasti kuin yleensä pelätään. Se säästöliekille meneminen ja jojoilu laihdutuksessa tapahtuu pidemmällä aikavälillä eikä 24h paastolla ole vaikutusta lihaskasvuun ainakaan heikentävästi. Itseasiassa on esitetty, että paaston aikaansaadessa ketoaineita ne toimivat neljäntenä makroravinteena ja muuttavat lopulta kehon toimintaa ja koostumusta. Tästäkin alkaa olla tutkimusta jo jonkin verran ja lisää tehdään jatkuvasti. 

Suolisto kaipaa välillä hengähdystaukoa. Paaston on väitetty puhdistavan suolta mikrobitasolla. Normaalifloora suolessa saa aikaa uusiutua ja tietyt vähemmän hyödylliset bakteerit kuolevat, kun ravinnon tai käytännössä paremminkin hiilihydraattien eli sokerin saanti lakkaa vuorokauden ajaksi. 

Syitä alkaa olla jo minun mielestäni niin paljon ja vakuuttavaa tutkimustietoa kaiken pohjalla, että päätin tehdä itselläni ihmiskokeen. Tasapaino terveellisen syömisen ja treenin suhteen ei ole vielä löytynyt. Paljon on hyvää tapahtunut tässä muutaman vuoden aikana, mutta en ole vielä siellä mihin tähtään ja nyt on aika ottaa uusia juttuja kokeiluun. 

Siitä olen täysin vakuuttunut, että mitään haittaa tästä paastoamisesta ei ainakaan ole sillä olen täysin terve, normaalipainoinen, aikuinen, synnyttänyt nainen. Ei tarvitse huolehtia pituuskasvusta, hormoneista, lisääntymisterveydestä tai oikeastaan mistään muustakaan. Vesipaasto- termistä huolimatta en aio kitata järkyttäviä määriä vettä rasittaen munuaisiani, se on hulluutta. Nimi vain kertoo sen, että juon vain vettä kohtuudella, ei mehuja, liemiä tai puhdistavia yhdisteitä. Tosin itse sallin itselleni vihreän teen veden kylkeen sillä tarvitsen jotain lämmintä ja pelkkä lämmin vesi ei nyt oikein houkuta. 

Ihmiskeho on luotu ravinnon suhteen enemmän niukkuuteen kuin tähän länsimaiseen yltäkylläisyyteen. Paasto ajaa kroppaa korjaavien mekanismien pariin antamalla elimistölle pientä haastetta. Kirjoittelen aiheesta mielelläni lisää, joten heittäkää kysymyksiä! 

Täytyneehän miun avata noita väitteitäni ja lähteitänikin, mutta nyt nautin paastosta :) Totuus on, että keskittymiskyky ei ole ihan priimaa joten lähdelinkittely ja tekstin muokkaaminen ei oikein nyt luonnistu. Luulen, että olen enemmänkin jännittynyt ja liian innoissani tämän kokeiluni kanssa kuin, että kalorivaje saisi aivot toimimaan hitaasti.

Muistuttelen vielä, että huiluni etsii omistajaa ja edelleen saa jakaa huilukirjoitustani eteenpäin! Uusia varteenottavia huilisteja on jo ilmaantunut kiitettävästi, mutta edelleen saa ottaa yhteyttä. Laitan viestiä perjantaina, että kenelle huiluni lähtee. 

Olen saanut ihania tarinoita ja hyviä ideoita <3

- Aino