torstai 1. syyskuuta 2016

Hävikin parissa taistellaan edelleen

Meillä tai minulla haastavinta ideologioideni pitämisessä on perhe. Muutokset tapahtuvat hitaasti, jos ollenkaan. Aina tulee yllätyksiä arjen keskellä. Homma on melko suunnittelematonta, kun aikataulut vaihtelevat, perheen kokoonpano vaihtelee ja vuorotyö lyö oman lisänsä kaiken päälle.

Puhtaan ruokahävikin saa kyllä kuriin meilläkin, mutta jätteettömyyden kanssa on haasteellisempaa. On paljon taitoja joita meillä pitäisi opetella, mutta ruuanlaiton opetteleminen ihan alusta vie aikaa, eikä sitä voi vaatia ihan mahdottomuuksia lyhyessä ajassa.

Paljolti homma lepää harteillani ja niin sen hävikinkin osalta sillä minä syön mitä tahansa enkä ole turhan nirso päiväysten tai muun kanssa. Minulla on joitain vakkareita mitä ainakin voi väsätä tähteistä.



Helpoimpia ikinä on lämpimät leivät. Näitä meidän vanhin poikakin harrastaa välipalana.

Hieman kuivahtaneenkin leivän päälle, kun lataa esim tomaattia tai jotkut kastikkeen jämät niin saa ihan syömäkelpoista.  













Kaivelin kaapista paistettuja perunoita ja jonkun kananpalan ja pilkoin sinne sekaan. 

Pienetkin jämät kannattaa säästää. Kyllä niistä aina jotain keksii. 

Meillä nuo jämät on usein pelastaneet tilanteessa jossa yksi lapsista ilmoittaa, että ei syö tehtyä ruokaa. No sit syö eilistä.

Kelpaavat minulle myös töihin evääksi.










Ei sen niin turhan tarkkaa. Eikä ruuan tarvitse aina olla ihan järkkytän gourmeeta tai hyvää. Jos se aina olis niin me syötäisiin ihan liikaa. 

Arkiruoka saa olla arkiruokaa ja maistua arkiselta.

Tästä leivästä ei kyllä tullut kovin arkinen :)













Ennakkoluulottomuus kannattaa.

Kokeilin kerran, että mitenköhän onnistuisi säilöä kukkakaalia suolakurkun valmisliemeen. Pestyt, pilkotut kukkakaalit olivat uhkaavasti nahistumassa kaapissa enkä siihen hätään ollut tekemässä ruokaa. 

Toimi yllättävän hyvin. Tuli kukkakaalillekin jatkoaikaa.

Paljolti tämä homma vaatii ruokakaapin sisällön tuntemista. Pitää tietää, että mitä siellä on ja missä vaiheessa mikäkin ruoka on menossa huonoksi. Mitkä pitää käyttää ensiksi ja onko keinoja millä lisäaikaa saisi. 

Lihaa joutuu välillä paistamaan pitkin iltaa tai heittämään pakkaseen, kun viimeinen käyttöpäivä yllätti. 



Tämmösiä ylläreitä minä inhoan meidän jääkaapissa. 

Tehtiin yhtenä päivänä hampurilaisia ja en tiedä, että mikä päähänpisto oli, että pitää olla sinihomejuustoa ja vielä siivutettuna, lähes yksittäispakattuja.

Kukaan ei oikein edes tykännyt tuosta juustosta. Olikohan joku hieman nälkäinen siellä ruokakaupassa?

Nämä ihmeelliset päähänpistot haluan saada karsittua, mutta ymmärrän, että se on haasteellista jollei ole toimivaa systeemia ruokatalouden suhteen.

Kaupoissa on valtavasti kaikkea hienoa ja jännää jota näemmä tekee mieli ostaa. Valitettavan usein se ajatus jostain hyvästä oli parasta koko tuotteessa.

- Aino

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentointi sallittua, toivottua jopa! <3