Kotoisa Pohjois-Karjalanmurre otti minut vastaan tennarien kuljetettua nälkäistä vatsaa pitkin Tampereen katuja. Sinne minä pössähdin "luomukahvia" kyltin houkuttelemana Kahvila Kaihon vitriiniä kuolaamaan. Mikä paikka!
Karjalanpiirakoitakin <3
Lounaaksi lautaselle ilmestyi tofupiirakkaa paprikalla ja sipulilla pähkinäisen salaatin kera sekä jälkkäriksi gluteenitonta ja maidotonta minttusuklaabrownieta. Kahvin kanssa tarjolla oli luomumaidon lisäksi soijamaitoa. Ilman erityistä pyyntöä.
Kaihossa erityisruokavaliot on otettu kattavasti huomioon ja kuuluvat olennaisena osana kahvilan konseptiin. Melko hulppeaa, kun ei tarvitse mennä hieman nolona kyselemään, että mitäköhän kaikkea herkut sisältävät ja kokea ajoittain olevansa hankala asiakas kysymyksineen. Kaihossa ei tarvinnut kursailla kysymysten kanssa.
Kahvilan pitäjä Anni kertoi, että Kaiholla on kohta 7kk synttärit, Kaiho on lokakuun lupauksia kuten valtaosa omista ipanoistani. Sen verran ajatuksella, lämmöllä ja tunnelmalla Kaihoa on rakennettu, että uskallan tehdä lapsivertauksia. Joistakin paikoista vain näkee ja tuntee omistajansa persoonan. Sellaiset paikat ovat parhaita.
Luomuraaka-aineiden lisäksi omia linjojani mukailee kaikenlaisen kierrätetyn tavaran käyttö niin sisustuksessa kuin tarjoiluastioissakin. Oman kupinkin kanssa saa kahvia mennä hakemaan. Omiin astioihin, kuppeihin, purkkeihin ja purnukoihin myymisellä saa aina minun sydämen puolelleen :)
Löytyipä sieltä vaihtohylly kirjoillekin. Miten hyvä idea kahvilassa jollei satu oma kirja olemaan mukana tai se päättyy kesken kahvittelun.
Eikä todellakaan vähiten lämmittänyt ihka oikealta vinyyliltä soiva Bob Dylan. Olisin voinut jäädä sohvalle fiilistelemään päiväksi kahvin ja kirjan kanssa. Rehellisen retroromanttista tunnelmaa, aitoja, puhtaita makuja ja kursailemattomuutta. Maistui, tuoksui, kuulosti ja näytti hyvältä.
Tekis vaan mieli kiikuttaa Annille kasa luumuja ja omppuja meidän puutarhasta, kun ne kypsyvät ja pyytää kauniisti taikomaan niistä gluteenittomia ja maidottomia herkkuja, kun tää näin ei itse osaa.
Kahvila Kaiho sijaitsee siis Tampereella osoitteessa Aleksanterinkatu 30. Suosittelen kurkkausta myös seinän taakse Forget Me Not- liikkeeseen erityisesti, jos suomalainen kierrätys- ja ekodesign kiinnostaa.
Jätetääs Kaiholle ensinnäkin ehdottomasti ruusuja, mutta myös hautumaan jonnekin mielenperukoille ajatus jätteettömästä kahvilasta. Maailmalla sellaisia Zero Waste kahviloita on, mutta kuinkahan sellainen onnistuisi Suomessa?
Hei, ja tulisin viivana piirakkatalkoisiin, jos semmosia järkätään!
- Aino
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentointi sallittua, toivottua jopa! <3